Lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyökäytännöt opetuksen järjestämisessä
Lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä koskevan arviointiprojektin operatiivisena projektivastaavana toimii ammatillisen koulutuksen pääsuunnittelija Anu Räisänen (@eval.jyu.fi), puh. (014) 260 4690. Projektin toteuttamiseen osallistuu myös lukion pääsuunnittelija Jouko Mehtäläinen (@eval.jyu.fi). puh. (014) 260 4686 ja ruotsinkielisen koulutuksen osalta pääsuunnittelija Gunnel Knubb-Manninen. (@eval.jyu.fi) puh. (014) 260 4687.
Hankkeessa tuotetaan tietoa lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyökäytännöistä opetuksen järjestämisessä. Arvioinnissa otetaan huomioon molempien koulutusmuotojen erityispiirteet ja näkökulmat. Arviointi painottuu yhteistyölle kansallisesti asetettuihin tavoitteisiin ja kansalaisten oikeuksiin saada tavoitteiden mukaisia koulutuspalveluita. Arviointi kohdistuu sekä suomenkieliseen että ruotsinkieliseen koulutukseen.
Lähtökohtia
Arviointi tehdään kehittävän arvioinnin periaatteiden mukaan siten, että se itsessään lisää alueellista yhteistyötä. Arvioinnissa painotetaan koulutuksen järjestäjien aktiivista osallistumista, arvioinnin avoimuutta ja monitahoisuutta. Koulutuksen järjestäjiä kuullaan arvioinnin suunnittelussa ja sen organisoinnissa.
Uudistetussa lukiolaissa (21.8.1998/629) pykälässä 5 ja laissa ammatillisesta koulutuksesta (21.8.1998/630) pykälässä 10 todetaan jo lakonisen velvoittavasti:
"Koulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyössä alueella toimivien lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja muun koulutuksen järjestäjien kanssa."
Kyse on koulutuksen järjestäjän velvollisuudesta yhteistyöhön ja se koskee myös muita kuin toisen asteen oppilaitoksia; perusopetusta, yliopistoja, ammattikorkeakouluja. Koulutuksen järjestäjän tulee vuosittain laatia opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma, jossa määrätään mm. koulutuksen järjestäjän yhteistyöstä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa (lukioasetus 6.11.1998/810 3 §). Laissa ammatillisesta koulutuksesta (21.8.1998/630) pykälässä 14 todetaan vastaavasti: Opetussuunnitelma tulee laatia siten, että se antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilöllisiin opintoja koskeviin valintoihin tarvittaessa myös muiden ammatillisen koulutuksen ja muun koulutuksen järjestäjien antamaa opetusta hyväksi käyttäen.
Toisen asteen yhteistyö on lakiin perustuva velvoite, jonka täyttämiseen kannustetaan ja jota myös arvioidaan. Yhteistyö ei ole itseisarvo sinänsä, vaan sen taustalla ovat selvät yhteiskunnalliset tarpeet. Kysymys on koulutuksellisesta tasa-arvosta, koulutuksen taloudellisuudesta, opiskelijavirtojen järkevästä kulusta ja siihen liittyen lahjakkuusreservien hyödyntämisestä, ehkä jopa syrjäytymisen ehkäisemisestä. Keinovalikoima on laaja yhteisten tilojen käytöstä kaksoistutkintoon ja yksittäisten oppilaitosten yhteistyöstä laajoihin koulutusyhtymiin.
Arvioinnin kohteet
Arvioinnin tehtävänä on tuottaa monipuolista arviointitietoa lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyöstä opetuksen järjestämisessä. Keskeistä on se, miten kansalaisten tasa-arvo laadukkaiden koulutuspalveluiden saannissa toteutuu. Arvioinnin avulla pyritään löytämään myös yhteistyössä onnistumisen edellytyksiä ja esteitä. Arvioinnissa tuodaan esiin parhaita käytäntöjä.
Arviointi kohdistuu lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyöhön. Arvioinnin kohteena ovat
- yhteistyökäytännöt opetuksen järjestämisessä
- opetustarjonta ja sen toteutuminen käytännössä (esim. kaksoistutkinnot, valinnaiset opinnot)
- opiskelijoiden toteutuneet valinnat
- opintojen hyväksilukeminen
- yhteistyön resurssointi (henkilöstö- ja taloudelliset voimavarat) sekä yhteistyön tukeminen
Arviointiraportissa esitetään tulkinnallinen analyysi yhteistyön tilasta ja sen kriittisistä kohdista sekä vahvuudet ja parantamisalueet arviointikohteittain. Pääteemat noudattavat kysymyssarjaa miksi, mitä, miten, millä tuloksella, mitä on opittavissa.
Arviointiaineisto
Kaikki lukion ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät osallistuvat arviointiin. Perusjoukko jakautuu kahteen erilliseen ryhmään. Arviointitieto kootaan kahdessa vaiheessa.
- Ensimmäisessä vaiheessa arviointitieto kootaan niiltä ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä, jotka järjestävät opetusta yhteistyössä lukion kanssa. Arviointitiedon yllä oleviin kysymyksiin liittyen tuottavat kuhunkin yhteistyöverkostoon kuuluvat yhdessä (konsensusarviointi).
- Toisessa vaiheessa arviointitietoa kootaan niiltä lukioilta ja ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä, jotka eivät tee yhteistyötä. Arvioinnissa paneudutaan yhteistyön esteisiin.
Arviointiryhmä tekee arvioinnin ja laatii arviointiraportin aiempien tutkimus- ja kyselytietojen, järjestäjien tuottamien määrällisten tietojen (indikaattorit) sekä itsearviointien ja alueellisten arviointiraatien konsensusarviointien perusteella. Arviointiryhmä tekee myös arviointikäyntejä ja haastattelevat avainhenkilöitä.
Aikataulu
Alueellisten yhteistyöverkkojen arviointikoordinaattoreille järjestetään tiedotustilaisuus 17.1.2006. Helmi-maaliskuun aikana alueelliset yhteistyöverkot suorittavat itsearvioinnin ja toimittavat aineistonsa arviointiryhmälle. Yhteistyötä tekemättömät järjestäjät raportoivat yhteistyön esteistä. Arviointiryhmä analysoi tulokset ja sen jälkeen järjestetyssä arviointiseminaarissa järjestäjillä ja muilla sidosryhmillä on mahdollisuus osallistua tulosten tulkintaan arviointiryhmän kanssa keskustellen. Arviointiryhmä tekee lopulliset johtopäätöksensä ja tulokset raportoidaan syyskuun loppuun mennessä.
|
