Etusivu >

Lukion tuottamissa jatkokoulutusvalmiuksissa puutteita

YLLÄPITOON >>    

Lukion tuottamissa jatkokoulutusvalmiuksissa puutteita

Tiedote 22.2.2012

Lukiokoulutuksen pirstaleisuus, matematiikan ja äidinkielen heikko osaaminen, puutteet opiskelijoiden itseohjautuvuudessa ja työelämätaidoissa sekä lukioiden opinto-ohjauksessa vaikeuttavat opiskelua korkeakouluissa.

Toisaalta lukio antaa oppilailleen riittävän laaja-alaisen yleissivistyksen ja myönteisen asenteen jatko-opintoihin. Lukion suorittaneet ovat aiempaa itsevarmempia, ryhmätyötaitoisia, osaavia esiintyjiä ja hallitsevat englannin kielen.

Näin todetaan juuri valmistuneessa Koulutuksen arviointineuvoston arviointiraportissa Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta.

- Arvioinnin taustalla on poikkeuksellisen laaja aineisto, joten siinä esiin nousevat kehittämiskohteet on syytä ottaa vakavasti, toteaa arviointiryhmän puheenjohtaja, professori Jarkko Hautamäki.

Kehitettävää perustaidoissa

Lukion opetussuunnitelman perusteissa esitettyjen oppimistavoitteiden määrä on oppimisen kannalta liian laaja. Kaikkia lukiolle asetettuja tavoitteita ei saavuteta, eikä opiskelijalle muodostu kokonaiskuvaa opinnoistaan. Huomiota tulisi kiinnittää erityisesti äidinkielen ja matematiikan perustaitoihin sekä ruotsin kielen hallintaan, jotka ovat jatko-opintojen suorittamisen kannalta keskeisiä menestystekijöitä.

- Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa joudutaan käyttämään voimavaroja lukioista tulleiden opiskelijoiden matemaattisen osaamisen täydentämiseen, kertoo ammattikorkeakoulujen näkökulmaa arviointiryhmässä edustanut rehtori Marja-Liisa Tenhunen.

Arvioinnin mukaan keskeistä lukiossa on varmistaa myös sellaisten yleisten taitojen oppiminen, joita ei arvioida ylioppilastutkinnossa. Erityisesti lukiokoulutuksessa olisi panostettava tietoteknisiin valmiuksiin, kriittisyyteen, oppimaan oppimisen taitoihin, itseohjautuvuuteen ja työelämävalmiuksien vahvistamiseen.

Opinto-ohjaus uudistettava

Lukioon kohdistuva kritiikki osuu erityisesti opinto-ohjaukseen, jonka kompas-tuskiviä ovat ohjaus oikeiden lukiokurssien valintaan, järjestelmällinen ohjaus jatko-opintoihin ja ammatillisen identiteetin hahmottaminen jo lukioaikana. Arvioinnin mukaan nykyisen opinto-ohjauksen malli ei ole riittävän toimiva. Opinto-ohjaus tulee uudistaa perusteellisesti.

Koulutuksen järjestäjien on syytä reagoida tosiasiaan, että lukion perimmäinen tarkoitus on tuottaa korkeakouluvalmiuksia. Lukion tulisi lisätä nykyistä enemmän yhteyksiään ympäröivään yhteiskuntaan, tiivistää arviointiryhmän opinto-ohjauksen asiantuntija Jukka Eero Vuorinen.

Tietoja arvioinnista

Arviointi toteutettiin vuosien 2010 ja 2011 aikana. Kyselyyn vastasi 10 087 vuonna 2007 ylioppilastutkintoon ilmoittautunutta. Toisessa vaiheessa haastateltiin 122 korkeakoulujen henkilöstön edustajaa.

Lisätietoja:

Arviointiryhmän puheenjohtaja Jarkko Hautamäki
jarkko.hautamaki@helsinki.fi puhelin 050 - 364 7220

Pääsuunnittelija Päivi Kamppi
paivi.kamppi@eval.jyu.fi puhelin 0400 - 248 094

Julkaisu:

Hautamäki J., Säkkinen T., Tenhunen M-L., Ursin J., Vuorinen J., Kamppi P., Knubb-Manninen G. 2012.
Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta.
Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 59. Jyväskylä. 154 sivua, 37 euroa.
ISBN 978-951-39-4666-1 (painettu)
ISBN 978-951-39-4667-8 (verkkojulkaisu, pdf) http://www.edev.fi/portal/julkaisu/julkaisu_59

Tilaukset:

Koulutuksen tutkimuslaitoksen asiakaspalvelu
Seija Saharinen, puh. 040 805 4276, ktl-asiakaspalvelu@jyu.fi